Sain baitsgaana uu,

Mongolyn toemor zamaar iish tiish oron nutagt yavahad galt teregnii
biletiig yavah oedriin oegloo ochij avah yostoi gene. Neg oedriin oemno avah
gevel 450 toegrog nemj toeloh yostoi gene. Yamar hachin jigtei juram be,
ene!
Getel gadaad orond bol biletiig uridchilj avbal barag l 50 shahuu huviin
hyamdraltai geed web deer zarlaad baih yum.

Za bas gadaadad yavah bilet avah gevel taivan uridchilaad avch bolohgui.
Tsagiig ni tulgaj dugaarluulna. Bi 2-3 jiliin oemnoh oilgoltooroo yarij baina l daa. Ter toemor zamyn bilet zardag teoviin darga ni negen emegtei baidag, hahuuli avahyn tuld zoriud ajlaa ingej zohion baiguuldag baih geh yaria ch ter uyed sonsogdoj baisan. Huemuusiig chiregduulj, gartsaagui baidald tulhej oruulj baigaad guilgaj, tus bolson duer esgen hahuuli avah noehtsol burduuldeg ni unen baih l daa. Yaagaad gevel tegj zoriudyn zambaraagui baidal uusgehiin ooer shaltgaan bodood bodood oldohgui baisan.  

Getel gadnyhan yaaj baina. Heden jiliin oemno Anagaah uhaany deed surguuli
deer oyuutnuudyn shudnii dadlaga hiideg neg toev neegdsen baisan yum. Ter
toeviin surgaltyg gadaadyn neg emch udirdaj baisan. Oyuutnuudyg
dadlaga hiilgehdee irgeded uilchildeg baisan boegood chiregdel ogt baihgui.
Medeej anh ochihdoo bol hooson yavna. Burtguulne. Uzuuleh tsagaa tohirno.
Tegeed l ter tsagtaa irj uzuuleed, daraa irj emchilgee hiilgeh tsagaa
tohirchihno. Esvel utsaar tohirchihson ch bolno, biyeer tohiroogui bol. Tegeed l ter tsagtaa l irvel
gants minut ch huleelgehgui uilchleed yavuulna. Yamar ch iluu tsag zarah, nervteh
shaardlaga garahgui.

 

Getel manaihan yaadag bilee. Neg udaa ochij oedii
toedii dugaarlaj baij burtguulne. Tegeed uzuuleh oedriinhoo oegloo ochij
dugaarlaj baij nomer gej neg yum avna. Tuuen deer ni tsag baihgui, bailaa ch
ter ni meordogdohgui uchir bas l oedorjin dugaarlah yostoi bolno. 10 udaa 20
minutyn emchilgee hiilgeh bolloo gehed 10 buten shahuu oedriin ajil aldaj, 40 udaa
naash tsaash yavna.

 

Ene baidlyg ooerchlohod bol ug ni amarhan l daa, ter ajil hariutssan huemuusiin gar doorhi ajil. Naad zah ni moengo zardal garahgui. Getel huemuusiig chiregduuleed l, tsagiig ni ureed l. Niigmiig yaduurald, hotsrogdold tulheed l baigaad baina. Humuusiin choeloot /choeloot baitugai ajlyn, hicheel surguuliin/ tsagiig ustgana gedeg ni tednii niigemd bolon ooertoo yum buteeh, heregtei yum hiih tsaggui bolgoj baigaa, tegsneeree niigmiin hoegjloos hoish tataj, bayalag bii bolgoh bolomjiig ni ustgaj baigaa hereg l dee.   

uls tur

Sain, sain baina uu (one!)

> Uls turiin onolyn spectr gedeg ni uls tur
> sudlaachidad xir zereg xuleen zuvshuurugdsun ed yum
> boldoo. Bi oilgoxdoo ene ch nileen margaantai asuudal
> baix. Ixenxdee uchir zuig tailbarlax gesen xandlagatai
> l zoxiogdson ed bolxoos Mendleeviin uelex system gedeg
> shig tsaad yumniixaa bodit xudulshgui shinj chanariig
> aguulsan gedegt ergelzej baina.

-. Mendleewiin system , Physikiin spektrum 2 houylaa tsaad
yumniihaa uchir shaltgaaniig ilerhiilj bui. Mendleewiin systemd 102 orchim
himiin element baidag baih aa. Yueluuleh bolson 'shaltgaan' ni patron.
nietroniih ni too todorhoi zui togtoliin daguu osood yawdagt baigaa biz.
Gehdee dotroo mash ih juram tsegtstei. Ho'rshoo algasaj haraidaggui
emhlegdsen ontslogtoi.

Spektriin huwid ch gesen ene 'algasaj haraidaggui' shinjiig ni ashiglaya
gedgee duridsan.

Ta ug ni ardchilsan sozialism gedeg uzeliig tailbarlaad spektr iin haana
ni bairlahiig tailbarlasan bol zugeer baij. Ternees bish or tas spektriin
onoliig buruu gej uzeh ni..? ugui yahaw dee neg tiimerhuu.

Uls tor sudlaachid ene tal deer ugee heleh biz.
Uls tor bol yarwigtai l daa. Baristgui gemeer (physiktei haritsuulahad).

> Zarim uls tur sudlaachidyn yarij baigaa ni totalitar
> deglem gej yariad baidag. Ene totalitar deglem gedeg
> dor Fashizm, Kommunism 2, 2uul xamaardag boltoi yum.
> (shinj chanaruud ni tuiliin ijil). 1 zoosnii 2 tal gej
> ch yarix ni bii. u.h.

Uls toriin deglem gej oilgolt baidag. Uuniig uls toriin onoluudtai holij
hutgah ni buruu yum. Harin ene 2 zohitsodog jisheeg ta tun zow hellee.
ardchilsan deglem, totalitar deglem gej 2 huwaagddag.
Manaih bol ardchilsan deglemtei. Dotroo ardchilsan bolon kommunist uzel
barimtlal buhii 2 gol uls toriin huchtei. Harin totalitar deglemd gants l
uzel surtal noyorhoj baidag yum.
tuundee ch ho'tlogdood MAXH iihan
'ard.huchnuudiig shahan zailuulj ardchilsan deglemiig ewdej hayad
totalitar deglem ruugee oroh geed baina' geh aidas garah boljee.

Mendleeviin uelex system shig
> ilrex shinj chanariin talaas ni avch uzvel onolynxoo
> spectr gedegees nileen uur zurag xaragddag boltoi yum.

Bi uun deer tanii heleh geed bui sanaag sain oilgosongui.


> Tegeed bodvol uls turiin onolyn specktr gedeg ni xir
> bodit zuil ve? iimerxuu zoxiomol unguts uelex system-d
> zunduu l zoxiogdoj baidag bolxoor bi bas xardaad
> baidag yum. uuchilaarai. tegeed uls tur sudlaliin
> shinjlex uxaandaa xir xuleen zuvshuurugdsun yum boldoo
> gej ergelzej bui.

Tiimee ergelzeh bol mash sain zuil. Ta MAXH ii bodlogo, uzel surtal,
yariad hiigeed baigaa yum, tuuh, onoluudaa herhen oorchilj irew gedeg
talaar sain bodooroi. MAXH ii talaar sain ergelzeed uzeerei.
Yagaad kommunist neree solij chadahgui baina, yagaad udirdalag ni liberal
zamaar hogjuulen geed baina we?

MAXH bol negdmel suuritai buhel buten
system bish yum. Zugeer l suuri, tolgoi, ih bie ed ner ni oor
atomuudaas
hucheer negdsen tuuniigee zohitsuulah gej zowj bui zohiomol 'molekul'
yum. (tanii heldegeer Mendleewiin yueleh system bailaa gehed tuund
bairlah gazar ugui)

Nemj helehed yortontsod tugeemel zui togtol gej baidag yum.
Tuuniig sudlah gej bid shinjleh uhaan gedeg yumtai zolgoson. Yue yueiin
asar olon erdemted batlaad, nutlaad irsen hodolshgui barimtuud ch bas bii.

Baigaliin shinjlel boloh Physik, Chemie-d ch ter
Baigaliasaa tasarch hunii baigali boloh niigemiig sudaldag shinjleh
uhaanuudad ch zarim neg yoeronhii, tugeemel ijil zui togtol baij bolno.

Spektriin onoliig barimtlan hamgiin suuld Balkanii ornuud deer sudalsan
tuhai sayahan unshij baisan yum.

Tegeheer baruund ene bol huleen zo'wshoorodson gesen ug. Baruunii oronuud
dahi namuud
hediinee togtworjij, uzel bodol ni huchtei yalgarsan tul Spektriin talaar
neg ih yariad baidaggui yum.

Harin Balkanii ornuud zereg 'shine' 'niiegemuud'-d bolj bui uil yawdaliig
sudlah zohitsuulahad ene arga zui dahin hereglegdej bui ni ene.